Risukarhi: heinäkuuta 2013
Kysymykset, kommentit, palaute: eero.kantola@risukarhi.com tai Facebook. Vastaan ja kommentoin voimieni ja kiireideni mukaan. Pohdinnat ovat omia näkemyksiäni, joissa peilaan opittua omaan kokemukseen. Vältän tieteellisyyttä, pyrin maanläheisyyteen. Voin tehdä virheitäkin - jo seuraavana päivänä voi olla saatavilla uutta tutkimustietoa. Liikkumisiin!

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Tavoitteita ja kuulumisia

Eilinen Facebook-päivitys tuttaville meni näin:

Henkinen latautuminen työhön aloitettu. Ensiviikolla tähän aikaan on eka työpäivä menossa. Tuli jo käytyä vähän läpi tulevia viikkoja ja syksyä. Ei tästä mitään haittaa ole, on suhteellisen levollinen mieli tulevasta syksystä. Jotenkin vain ei osaa mennä töihin "tuosta noin vaan." Mukavampi olla edes jotenkin kartalla jo valmiiksi. Mietin myös sitäkin, pitäisikö jonkinlainen maratonkoulu/juoksukoulujakso pyörittää ensi vuoden aikana? Maratonkoulun rungolla, yhteensä kymmenen oppituntia syksyn ja kevään aikana, muutama ohjattu treeni, muuten vapaaehtoista poruukkalenkkeilyä ilman varsinaista "virallista" vetäjää, tietty jonkinlainen harjoitusohjelma kaikille homman pohjana. Ehkä se voisi olla ensi kevään juoksukoulun tilalla? Pidennettyä juoksukoulua maratonkoulu-sapluunalla on tehty muuallakin urheiluseuroissa, voisi sitä kokeilla meilläkin. On siinä vähän hommaa, mutta toisaalta on itselläkin muutakin ajattelemista kuin koti- ja työympyrät. Ja toisaalta juoksukoulu jää siinä tapauksessa keväältä pois. Oma tavoite on olla elämäni parhaassa kunnossa ennen kuin täytän 41, niin että voin sanoa olevani sitä nelikymppisenä. Siihen on kyllä aikaa, mutta ei liikaa. Kaiken täytyy mennä nappiin, ylirasitus täytyy välttää, liikunta täytyy sovittaa arkeen hyvin. Tosin mitä paremmassa kunnossa on ilman överiksi vetoa, sitä paremmin jaksaa olla työntekijä työpaikalla ja lähimmäinen lähimmäisille. Minulla on se etu, että valmentaja istuu tässä omalla paikalla. 17-vuotiaasta asti päntättyä tietoa, uutta koulutusta, elämänkokemusta uupumisjaksoja myöten. Siksi taidan uskaltaa haastaa itseni ryhtymään sanoista tekoihin, itse asiassa kesän olen jo niin tehnyt. Mitenkö mittaan miten edistyn - ihan vaan ololla ja terveyskriteereillä. Aion jatkaa monipuolista liikkumista, maratontulos ei ole mikään päähänpinttymä. Tärkeämpää on se, että kroppa kestää työtäkin, siihen pitää olla maratonin tulokseen vaikuttavaa lihasmassaa vähän liikaa siihen tarkoitukseen...

Olkoon tämä nyt julkinen! Nettiin mahtuu vielä jokunen projekti... Tämän päivän saldo oli noin kolmen vartin sauvakävely vaimon kanssa metsäreiteillä "aamulla" lomarytmin mukaan. Nyt iltatreeniksi kiertoteitä tasaisia reittejä urheilukentälle pyörällä, kroppa lämpimäksi. Siellä "pikkunäppäriä" sadan metrin vetoja, kaarteet kävelypalautuksina. Kahdeksan vetoa kiristyen, viimeiset kaksi noin 90% maksimivauhdista. Enempää ei tarvitse, jos haluaa pitää treenin omaa juoksuaskelta kehittävänä ja optimaalisena kehittävänä harjoituksena - palvelemaan vaivattoman juoksunopeuden ylläpidossa lenkillä ja liikuntatapahtumissa. Vanha oma sanontani "pitää jättää siemenperunat seuraavaan harjoitukseen" pitää paikkansa myös lajivoima- ja nopeusharjoituksessa.

Viimeisenä vielä hain sykkeennoston ja yläkropan auki nyrkkeillen. Säkin hakkaukseenkin tarvitaan tarpeeksi hyvä tekniikka, varsinkin kun olen muusikko jolle kädet ovat työkalu. Kiitos vieläkin opiskeluaikojen nyrkkeilytreenien vetäjille Oulun Kehäpojissa ja Kuopion Riennossa! Sieltä on nyrkkeilyoppia omatoimiseen treenitarpeeseen loppuiäksi niin paljon tallessa, että huoletta uskaltaa säkkiä paukuttaa.

Nyt on olo loistava! Yhteiskestoksi tuli alle tunti: pyöräily - juoksu - pyöräily - nyrkkeily. Keskisyke 144, mikä on varsin kohtuullinen, kun ottaa huomioon vetojen ja säkkitreenin korkeat sykkeennousut. Kunnon nousua on selkeästi näkyvissä! Tällaisen Multisport-harjoituksen salaisuus on siinä, että esim. pelkästään juostuna tunnin harjoitus on jo aika kova ja yksipuolinen, keho tarvitsee aika pitkän palautumisajan. Monen lajin yhdistelmällä saadaan harjoituksen teho nostettua korkeammaksi suhteessa haittoihin, eli sen hyötysuhde on yleensä parempi. Poikkeus tähän tietysti löytyy: lajikuntoa kehittäviin viimeistelyharjoituksiin ennen liikuntatapahtumia tai kilpailuja ei ole useinkaan hyödyllistä sekoittaa muita lajeja. Mutta niin ei tehdäkään kuin pieniä aikoja liikuntavuodesta, muulloin monipuolisuus on terveydelle ja kunnolle parempi.

Ei muuta kuin Kalevan-kisaviikonloppua kohti. Tsemppiä Tero ja kumppanit!